Kun aloin reilu vuosi sitten suunnittelemaan vaihto-opiskelua, ensimmäinen ajatukseni ei ollut se, saanko töistä luvan lähteä, vaan se, että maltanko lähteä. Koska olen lukioajoista asti tiennyt haluavani vaihtoon, ei päätöstä hakemisesta tarvinnut kuitenkaan miettiä kauaa. Kuukausien paperisodan, kielikokeen ja asuntojärjestelyiden jälkeen pääsen tänä aamuna aloittamaan matkan kohti vaihtolukukauttani Australiassa. Matka-aika kevyet 35 tuntia ja perjantaipäivänä olen 13 096 kilometriä kauempana Länsi-Australiassa, Perthissä.

Työskentely ulkomailla

Välimatka asettaa luonnollisesti omat haasteensa työnteolle. Vaikka meillä NoBotilla kannustetaankin etätyöskentelyyn, on iso osa arkeamme toimistolla yhdessä vietettävää aikaa, jolloin haastamme toinen toisiamme uusiin ideoihin, parempiin toteutuksiin ja jatkuvaan oppimiseen. Vaikka sosiaalisessa mediassa tehtävät työt voi hyvin suorittaa miltä tahansa päätelaitteelta mistä päin maailmaa tahansa, on sopeuduttava eri aikavyöhykkeellä työskentelyyn ja heikompaan tavoittavuuteen. Etukäteen en pidä aikaeroa suurena haasteena, sillä työaikamme pirstaloituvat muutenkin jonkin verran toimistoaikojen ulkopuolelle, oli aikavyöhyke mikä tahansa. On kuitenkin hauska päästä testaamaan itseäni sekä organisaatiotamme – miten etätyö luonnistuu sen kaikista kirjaimellisimmassa merkityksessään?

Kyttäyskulttuuri ei kannata

Etätöistä on keskusteltu viime vuosina runsaasti. Etätöiden sanotaan tehostavan työntekoa, sitouttavan henkilöstöä ja kasvattavan heidän motivaatiotaan työskennellä. Silti monessa organisaatiossa käytäntö ei ole juurikaan edes olemassa. Ymmärrettävästi suurikokoisissa organisaatioissa järjestely saattaa tuntua hankalammalta, mutta onnistuisi varmasti, mikäli se koettaisiin asiana, jolla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Vahvasti hierarkiaan ja kyttäyskulttuuriin perustuvat organisaatiot jäävät auttamattomasti muiden jalkoihin, sillä jos ihmiset eivät ota vastuuta kuin omasta pienestä osa-alueestaan, on kehitys hidasta ja jäykkää. Luottamukseen perustuvat mallit ja avoin tiedonjako mahdollistavat etätyöt ja kehittävät henkilöstöä johtamaan itseään ja muita paremmin. Hyvin monen työntekijän ja organisaation tehokkuus kasvaisi rutkasti, mikäli työntekijöille annettaisiin tarpeeksi vapauksia johtaa itseään, omaa työtänsä ja ajankäyttöään paremmin.

Erilainen kevät

Tuleva opiskelu Australian auringon alla innostaa ja kauhistuttaa samaan aikaan. Opiskeluni Suomessa on ollut hyvin itsenäistä töiden takia, mutta nyt minua odottaa uudenlainen arki. Odotan innolla aurinkoisempia päiviä ja hieman ulkopuolisempaa näkökulmaa oman firmamme toimintaan. Pieni tauko pitkistä työpäivistä antaa varmasti virtaa tulevaan. Samalla harmittaa, että väliin jää mielenkiintoisia ja haastavia tulevia caseja, joissa osassa olen ollut alkuvaiheen järjestelyissä mukana.
Australian vaihdon aikana työstän lähinnä erilaisia kirjoittamiseen liittyviä projekteja, esimerkiksi Messukeskukselle.

Lopuksi haluan vielä kiittää uskomattomia kollegoitani, jotka mahdollistavat lähtöni ja opettavat minulle joka päivä uutta. Sellaiset ihmiset ja organisaatiot, jotka kannustavat työntekijöitään jahtaamaan unelmiaan, ovat voittaja-ainesta. Samalla he sitouttavat henkilöstöään hyvin voimakkaasti. Kun saat asioita, haluat myös antaa takaisin. Joskus väliaikainen vapaus ja luottamus on parasta, mitä työntekijälle voidaan antaa.

Aurinkoista kevättä myös tänne Suomeen, nähdään taas kesällä!

Suvi Kinnunen

Author Suvi Kinnunen

Terävä kynä, terävä mieli. Olen nopeatempoisesta ympäristöstä ja ajattelusta syttyvä persoona, joka ei usko inspiraation odottamiseen.

More posts by Suvi Kinnunen